Ojala oli Lääkäriliitossa vuorotteluvapaan sijaisena, kun koulutuskoordinaattorin paikka tuli kesällä sisäiseen hakuun.

– Kiinnostuin paikasta ja hain sitä. Ajattelin että tässä on hieno tilaisuus, jota ei kannata jättää käyttämättä, Ojala kuvaa.

Hän on koulutukseltaan yo-atk-merkonomi. Ojala on opiskellut kauppaopistossa tietotekniikkaa. Heti valmistumisen jälkeen vuonna 1987 suuren amerikkalaisen it-yrityksen ovet avautuivat. Ojala ehtikin olla liki 30 vuotta saman yrityksen palveluksessa monessa eri roolissa.

– Isossa firmassa sain kehittyä ja tehdä monenlaista. Ensimmäinen työni oli hoitaa kirjoituskoneiden huoltosopimuksia. Sitten olin muun muassa hallintohommissa, palvelupäällikkönä, operatiivisena managerina ja myynnin johdon tukena. Pääsin myös ulkomaankomennuksille Tanskaan ja Skotlantiin.

Ojalan pesti päättyi, kun työt ohjattiin halvempiin maihin.

– Ulkoistamisbuumi kosketti meitäkin, ja työt siirrettiin Intiaan vuonna 2016. Sain vapautuksen tehtävistäni lokakuussa. Viiden kuukauden päästä aloitin Lääkäriliitossa vuorotteluvapaan sijaisena.

Terhin korkkareihin
Tarja Ojala elää vauhdikasta aikaa. Elokuun ensimmäinen viikko on mennyt tiiviisti uuteen työnkuvaan perehtymisessä.

– Viikko on ollut työntäyteinen ja tosi mielenkiintoinen. Tavoite on selkeä. Järjestämme upean Lääkäri 2018 -tapahtuman ja jatkamme brändin vahvistamista. Tämä on projektinvetäjän hommaa, jossa tehdään välillä töitä kädet savessakin.

– Terhi on hoitanut koulutuskoordinaattorin töitä monta vuotta aivan erinomaisesti, ja nyt yritän siirtyä Terhin korkkareihin.

It-ihminen osaa arvostaa edeltäjänsä taitoa käyttää tekniikkaa. Tiedostot ovat hyvässä järjestyksessä kaikkien saatavilla. Ojalan mielestä on vaivatonta siirtyä rooliin, jota on hoidettu niin hyvin.

Muutoksia on kotirintamallakin. Nuorempi tytär aloittaa yläasteen viimeisen lukuvuoden kuvataidekoulussa, ja vanhemmalla alkaa abivuosi lukiossa. Mies ja amerikankarvatonterrieri vaativat nekin huomiota. Työmatka Espoon Mankkaalta hoituu omalla autolla.

Vain muutos on varmaa
Terhi Leppänen aloittaa Apotti-hankkeessa koulutuskoordinaattorin työt 7.8. Hän oli Lääkäriliitossa töissä lähes yhdeksän vuotta. Lähteminen tuntuu haikealta, vaikka uusi työ onkin houkutteleva ja kiinnostava. Leppänen kiittää yhteistyöstä:

– Lähetän lämpimät terveiset ja kiitokset ohjelma- ja johtoryhmän jäsenille!

Leppänen toivoo seuraajalleen kaikkea hyvää.

– Työ on vaativaa, mutta se myös palkitsee. Rauhallisuus ja järjestelmällisyys auttavat ison kokonaisuuden hallinnassa.

Loikka bisnesmaailmasta järjestöpuolelle on Tarja Ojalalle iso, mutta hän ottaa muutoksen vastaan tyynesti. Hän kehuu työkavereita ja tukeutuu tiimityöhön.

– Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos. Viestikapulaa vien suurella sydämellä eteenpäin. Odotan tiimityöskentelyltä paljon. Minua saa lähestyä eri kanavia pitkin, ja odotan sitä, että opin tuntemaan kaikki ihmiset.

Tarja Ojalan yhteystiedot
040 4566 982
tarja.ojala@laakariliitto.fi

Kuvat: Ville Rinne

Lääkäri 2018:n ohjelmaryhmä koostuu 15 jäsenestä, jotka edustavat suurimpia erikoisaloja. Kausi kestää kolme vuotta, mutta monet jatkavat vielä toisen kauden perään, koska työ on niin antoisaa. Vaihtuvuus on siis vähäistä.

Jäsenillä on vankkaa pedagogista osaamista ja erityisesti puheenjohtajat opettavat työkseen. Puheenjohtaja, kliininen opettaja Leila Niemi-Murola johtaa puhetta myös lääkärikouluttajan erityispätevyystoimikunnassa ja varapuheenjohtaja, kliininen opettaja Jussi Merenmies on Duodecimin koulutusvaliokunnan puheenjohtaja.

Ohjelmaryhmän vastuulla on koko kurssiohjelma, Areenan debatit ja tietoiskut.

Seuraavien Lääkäripäivien teemaa ohjelmaryhmä alkaa hahmottaa varhain keväällä. Ensi vuoden teema on muutos. Ohjelmapyyntökirje lähetetään erikoisalayhdistyksille helmikuussa.

Jokainen ohjelmaryhmän jäsen käy läpi määräpäivään mennessä jätetyt ehdotukset ja pisteyttää ne. Tämän jälkeen ohjelmaryhmä keskustele kokouksissaan, mitä kursseja otetaan, mitä tuunataan ja mitkä jätetään pois.

Kurssiohjelmaan mahtuu noin 60 kurssia. Ohjelmaryhmä hyväksyy myös lounassymposiumien aiheet.

– Osa kursseista voi olla kaikille osallistujille, myös näyttelykävijöille, avoimia kursseja. Osa ohjelmaehdotuksista voi sopia debatiksi tai tietoiskuksi Areenalle.

Ohjelmaryhmä auttaa luennoitsijoita kirkastamaan tavoitteita, miettimään nimiä kursseille ja muotoilemaan napakoita otsikoita. Kurssien yhdyshenkilöille on järjestetty koulutusta, jossa jaetaan ideoita kurssien pedagogisesta suunnittelusta ja autetaan hyödyntämään teknisiä apuvälineitä, kuten viestiseinää.

– Tavoitteena on rakentaa Lääkäri 2018 tapahtumaan tasapainoinen ja monipuolinen kurssiohjelma, Niemi-Murola tähdentää.

Tapahtuman aikana ohjelmaryhmän jäsenet arvioivat kursseja. Palautteet käydään tarkasti läpi. Joka vuosi jaetaan koulutuspalkinto ja kunniamainintoja.

Sote-pakettia, klassikkoja ja uutuuksia

Lääkäri 2018 -tapahtumaan jätettiin määräpäivään 10. huhtikuuta mennessä noin 70 kurssiehdotusta. Minkälaisia kursseja on luvassa?

– Ohjelmasta voi paljastaa sen verran, että tulossa on ainakin tanakka sote-paketti. Tietyt klassikkokurssit ovat mukana, kuten Jokalääkärin kirurgiaa, elvytyksen pienryhmäopetukset ja muut toimenpidekurssit.

Ohjelmaryhmä voi myös tilata kursseja, jos halutaan täydentää kokonaisuutta.

– Kiputeemaa haluamme mukaan, ja lisäksi toivottiin kurssia hankalista vuorovaikutustilanteista.

Ohjelma julkaistaan 26. lokakuuta.

Ohjelmaryhmän kokoonpano
Leila Niemi-Murola, puheenjohtaja (anestesiologia ja tehohoito, pedagoginen osaaminen)
Jussi Merenmies, varapuheenjohtaja (lastentaudit ja Duodecimin koulutusvaliokunnan edustaja)
Riitta Koivisto-Korander (naistentaudit ja synnytykset)
Mikko Kallela (neurologia)
Raija Tuononen (yleislääketiede)
Maria Vuorilehto (psykiatria)
Mirja Puolakkainen, (kliininen mikrobiologia)
Kari Mäkelä (työterveyshuolto)
Mika Laitinen (sisätaudit)
Johanna Louhimo (kirurgia)
Maija Pystynen (yleislääketiede)
Tiina E. Lehtimäki (radiologia)
Juha Pekka Turunen (Duodecimin koulutuspäällikkö)
Sami Heistaro (Lääkäriliiton koulutuspäällikkö)
Terhi Leppänen, sihteeri (Lääkäriliiton koulutuskoordinaattori)

5.6. ilmoitetaan, mitkä kurssit on hyväksytty ohjelmaan ja mitkä hylätty.

Lähes 70 prosenttia vastasi pitävänsä uudistuksesta. Uudistunutta ilmettä kuvasivat parhaiten adjektiivit pelkistetty, ajankohtainen ja moderni. Avoimessa palautteessa todettiin muun muassa, että uudistus näytti tosi kivalta ja houkuttelevalta, se oli virkistävä. Eräs vastaajista totesi näin: ”Olin skeptinen, mutta parhaat päivät pitkään aikaan.”

Verkkosivut toimivat hyvin tai melko hyvin lähes kaikkien vastaajien mielestä. Somekanavista Facebook oli ylivoimaisesti suosituin.

Yksi vastaajista kiteytti tähän tapaan: ”Tarvitaan edelleen printtimediaa ja sähköistä. Kun printtimedia tehdään ennen päiviä, voidaan nettisivuille ottaa lisää sellaista aineistoa, joka on jäänyt painetusta pois. Sitten se, mitä halutaan esittää sähköisesti vaikka päivien aikana, sopii someen.”

Arvonnat Facebookissa olivat kivoja, ja niitä toivottiin lisää.

Järjestäjille lähetettiin kehittämispalautetta seuraavasti:

”Hyvin järjestetty tapahtuma. Näyttelytiloihin olisin toivonut enemmän työpaikkojen edustajia.”

”Lääkäripäivien koulutusannissa olisi hyvä olla myös erikoislääkäreille jotakin.”

”Enemmän lääkärin kliinisiä taitoja kehittäviä ja ylläpitäviä luentoja!”

”Ilmainen narikka oli hyvä!”

Tapahtumalipun ensi vuoden Lääkäripäiville voitti psykiatri, apulaisylilääkäri Heikki Ponkkonen Auroran sairaalasta.

– Tuntui että tapahtuma oli virkistynyt ja siellä oli enemmän elämää. Ständit olivat kehittyneet parempaan suuntaan. Rekrytointipuoli korostui, ja lääketeollisuutta oli vähemmän.

Ponkkonen osallistui avoimille luennoille ja tapasi tuttuja.

– Tapahtuma on tärkeä verkostoitumisen foorumi. Kollegoita näkee harvoin näin vapaamuotoisissa merkeissä.

Ensi vuonnakin hän tulee varmasti paikalle, koska lippu on jo hankittu.

Lääkäri 2017 on myöntänyt koulutuspalkinnon kurssille Mediaseksikäs digiparantaja. Kunniamaininnan saivat kurssit Elvytys ja hätätilanne, Vatsa vaivaa – miten tutkin ja hoidan? sekä Den lömska buken – situationer som kräver omedelbar diagnos och vård. Palkinnot jaettiin Lääkäriliiton vuosijuhlassa 28.2.

Lääkäri 2017 on myöntänyt Nuorten Lääkärien Yhdistyksen järjestämälle kurssille ”Mediaseksikäs digiparantaja” koulutuspalkinnon. Perusteluissa todetaan muun muassa näin:

Sessio käsitteli ansiokkaasti uutta lääkärintyön ulottuvuutta: sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia ja siihen liittyviä riskejä. Kurssi madalsi osallistujien kynnystä laajentaa oman kentän viestintää sosiaaliseen mediaan. Eri osaamisalueita edustavat puhujat olivat hyvin perehtyneet aiheeseen, josta tutkimustietoa on vain vähän saatavilla.

– Some on nouseva ja ajankohtainen aihe. Kurssi tarjosi läpileikkauksen aiheeseen, ja sisältö oli monipuolinen, kurssin puheenjohtaja Sara Launio toteaa.

Hän sanoo, että NLY on tehnyt pitkään koulutuksia, mikä heijastuu toteutuksissa.

– Oli hienoa nähdä monien kokeneiden kollegojen kiinnostuvan nuorten tärkeäksi kokemasta teemasta. Toivottavasti kurssi kannustaa lääkäreitä vuorovaikutukseen somessa.

Palkinnon vastaanottaminen tuntuu henkilökohtaisesti hyvältä.

– Pitkäjänteinen koulutusyhteistyömme näkyy, ja palkinto on kiitos siitä. Tunnustus on tekijöille tärkeä. Tämä antaa energiaa suunnitella ensi vuodelle uutta kurssia.

Kunniamaininta: paras pienryhmä

Paras pienryhmä -kunniamaininta meni kurssille Elvytys ja hätätilanne (kansainvälinen ILS-kurssi).
Kurssin yhdyshenkilö Jukka Vaahersalo sanoo, että elvytys ja hätätilanne on useimmille lääkäreille ja muullekin hoitohenkilökunnalle hyvin harvoin eteen tuleva tilanne, jonka vuoksi rutiinia ei oikein synny kenellekään.

– Oikea toiminta erityisesti alkuvaiheessa vaikuttaa merkittävästi potilaan selviytymiseen. Jos alkutoimissa – elottomuuden tunnistaminen, varhainen defibrillaatio ja tehokas ja laadukas paineluelvytys — syntyy merkittäviä viiveitä, niin muulla hoidolla ei voida niitä enää myöhemmin korjata.

Kunniamaininta on Vaahersalolle tärkeä ja hieno asia, koska Lääkäripäivillä on erittäin paljon hyvin laadukkaita ja tärkeitä koulutusosioita.

– Olemme onnistuneet tuomaan viestiämme hyvin perille, ja koulutettavat ovat mitä ilmeisimmin saaneet vastetta hakemalleen koulutukselle.

Vaahersalo kertoo, että elvytyskoulutusta on pidetty Lääkäripäivien yhteydessä jo hyvin pitkään, noin 20 vuoden ajan.

– Tämän tunnustuksen vastaanottaminen on myös meille Suomen elvytysneuvoston aktiiveille hieno palaute, sillä reilu kaksi vuotta sitten lähdimme aktiivisesti uudistamaan koulutusta ja toimme eurooppalaisen standardoidun kurssiformaatin Suomeen. Panostuksemme on ollut vaivan arvoista ja oikea ratkaisu.

Kunniamaininta: suosituin kurssi

Suosituimman kurssin kunniamaininnan sai Vatsa vaivaa – miten tutkin ja hoidan? Kurssilla oli 440 osallistujaa.

Kurssin puheenjohtaja Pauliina Molander kertoo, että vatsavaivat ovat yksi yleisimmistä oireista, joiden takia potilaat hakeutuvat lääkärin vastaanotolle.

– Kurssin tavoitteena oli yhdistää vatsavaivoja hoitavat kaksi isoa erikoisalaa eli gastroenterologinen kirurgia ja gastroenterologia. Näin saamme katettua vatsavaivojen kokonaisuuden kompaktissa muodossa yleislääkärin työtä tukemaan.

Yhteistyö erikoisalojen välillä alkoi viitisen vuotta sitten.

– Erillisten ohjelmaehdotusten sijaan saimme käyntiin hyvän yhteistyön ja olemme tehneet siitä lähtien yhteisohjelman, joka varmasti antaa paremman kokonaiskuvan erikoisalojemme tautikirjosta ja palvelee toivon mukaan erityisesti Lääkäripäivien osallistujia.

– Kunniamaininta on hieno tunnustus, Molander sanoo.

Kunniamaininta: parhaat palautteet kokonaisuutena

Kunniamaininta parhaista palautteista kokonaisuutena annettiin ruotsinkieliselle kandikurssille Den lömska buken – situationer som kräver omedelbar diagnos och vård.

Buken kan ha diffusa symtom som är svåra att diagnostisera eftersom orsakerna kan vara väldigt många. Det här tog Finska Läkaresällskapet och Medicinarklubben Thorax fasta på i sin kandidatkurs. Gastrokirurg Monika Carpelan-Holmström höll i trådarna för kandidatkursen.

– Akut buk är en krissituation för patienter där det är väsentligt att behandlingen påbörjas i tid. Ibland kan det vara fråga om liv och död. Bland föreläsarna hade vi en blodkärlskirurg, en gynekolog, en urolog, en gastroenterolog och en gastrokirurg. De berättade från sin sida om situationer som kräver omedelbar vård.

Förutom föreläsningarna tog kursen också upp konkreta patientfall där alla i salen tillsammans kunde fundera på olika diagnos- och behandlingsmöjligheter.

– Vi har länge talat för teamwork och multiprofessionellt, interaktivt samarbete mellan olika specialistgrenar. Temat träffade tydligen rätt eftersom kursen fick ett hedersomnämnande. Den här utmärkelsen känns verkligt bra och betyder i förlängningen att vi fortsätter på samma linje. Nästa år är det tänkt att diabetes är på agendan, säger Carpelan-Holmström.

Top ten kurssit
(kurssin tunnus, kurssin nimi, osallistujamäärä)
223 Eväitä päivystykseen (kandikurssi) 786
203 Vatsa vaivaa – miten tutkin ja hoidan? 440
121 Yksi kaikkien puolesta: Lääkärit ajoterveysekspertteinä 387
317 Nuppi ja kroppa: tunnista ja puutu toiminnallisiin häiriöihin 352
112 Kun henkeä ahdistaa rasituksessa, miten tutkin? 340
212 Jokalääkärin kirurgiaa 297
219 Lievät muistiongelmat – näin tutkimme 276
120 Suomalainen terveydenhuolto 2020-luvulle! 232
114 Sote-uudistuksen suuntaviivat 2020-luvun terveydenhuollolle 221
214 Käytännön hätäensiaputapauksia 221
224 Avohoidon käytännön traumatologiaa 218

Kurssikohtaiset palautteet lähetetään jokaisen kurssin yhdyshenkilölle sähköpostitse.

Uusia kurssiehdotuksia kerätään 3.3.–10.4. Ne pyydetään toimittamaan luennoitsijaportaaliin
https://ilmo.contio.fi/luennoitsijaportaali/login.aspx

Lääkäri 2018 -tapahtuma pidetään keskiviikosta perjantaihin 10.–12.1.2018 Messukeskuksessa. Teema liittyy muutokseen. Sekä terveydenhuollossa että koulutuksessa on meneillään isoja myllerryksiä. Myös lääketieteellisen hoidon ja diagnostiikan huima kehitys vaikuttavat lääkärintyöhön.

Kurssiehdotuksia toivotaan aiheista, jotka kehittävät muun muassa lääkärin lääketieteellistä osaamista, diagnostiikkaa, tiedonhallintaa ja oppimista. Myös vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot niin työyhteisössä kuin muiden alan ammattilaisten kanssa ovat hyviä aiheita, samoin kuin työhyvinvointiin liittyvät aiheet.

– Erikoisalojen rajat ylittävät ja moniammatilliset kurssit ovat suosittuja. Laaja-alainen käsittelytapa useista eri näkökulmista kiinnostaa osallistujia, ohjelmaryhmän puheenjohtaja Leila Niemi-Murola vinkkaa.

Ohjelmaehdotus voi olla kurssi, joka kestää 1,5 tunnista koko päivään. Pienryhmäkursseja pystytään toteuttamaan myös Messukeskuksen ulkopuolella. Aiempien vuosien parhaita kursseja voidaan uusia.

– Haluamme panostaa pedagogisesti vaikuttaviin kursseihin. Kiinnitämme huomiota siihen, että ehdotuksessa kuvataan selkeästi koulutuksen oppimistavoitteet ja niitä tukevat oppimismenetelmät ja kouluttajat.

Näkökulma-lavan debatit kestävät tunnin. Sinne odotetaan aiheita, jotka herättävät keskustelua, ristiriitaisiakin mielipiteitä ja tunteita.

Ehdotukset pyydetään toimittamaan 3.3.–10.4.2017 luennoitsijaportaaliin
kurssiehdotukset
HUOM. 10.4. jälkeen ehdotuksia ei voi enää jättää.

Lisätietoja:
Lääkäri 2018:n ohjelmaryhmän puheenjohtaja leila.niemi-murola@hus.fi
varapuheenjohtaja jussi.merenmies@helsinki.fi

Hän kertoo, että kurssiosallistujien ja kandien määrä kasvoi.

– Näyttelykävijöiden määrä putosi, mutta sillä ei ole tapahtuman kannalta suurta merkitystä.

Kursseille oli ilmoittautunut yli 4 000 henkilöä, mikä on enemmän kuin viime vuonna. Pelkästään näyttelykävijäksi oli ilmoittautunut yli 1 800 henkilöä. Yhteensä osallistujia – sekä kursseille että näyttelykävijäksi ilmoittautuneita – oli miltei 6 000.

Torstai oli päivistä vilkkain. Kävijöitä oli tuolloin yhteensä reilusti yli 3 000. Torstai oli myös kandipäivä, ja heitä saapuikin paikalle ennätysmäärä: yli 800. Viime vuonna heitä oli kuutisensataa.

Kokonaiskävijämäärä keskiviikkona oli himpun alle 1 900 ja perjantaina hiukan alle 1 700.

Keskiviikon kursseille osallistui noin 1 300 henkilöä, torstain kursseille noin 1 700 henkilöä ja perjantain kursseille noin 1 300.

Myös näyttelykävijöitä oli eniten paikalla torstaina eli yli 600. Keskiviikkona heitä oli reilut 500 ja perjantaina noin 400.

– Yleisesti paljon kiitosta saimme lounasjärjestelyistä, maksuttomasta narikasta sekä aktiivisesta näyttelystä, Hakulinen sanoo.

Nykymuotoisena tapahtuma järjestettiin 44. kerran. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Suomen Lääkäriliitto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Finska Läkaresällskapet.

Messukeskus keräsi omaa palautetta. Tämän lisäksi Lääkäri 2017 pyytää osallistujilta palautetta ja arpoo vastanneiden kesken tapahtumalipun.
Palautekysely

Lääkäri 2017 lukuina (suluissa luvut Lääkäripäiviltä 2016)
Ilmoittautuneita eli kurssiosallistujia 4 039 henkilöä (3 816 henkilöä)
Näyttelykävijäksi ilmoittautuneita 1 809 henkilöä (2 396 henkilöä)
Yhteensä 5 848 osallistujaa (6 219)

Osallistujamäärät viikonpäivittäin (suluissa luvut Lääkäripäiviltä 2016)
Paikalla olleet osallistujat
Keskiviikko
kurssiosallistujat 1 339 (1 413)
näyttelykävijät 547 (699)
Keskiviikkona yhteensä 1 886 (2112)
Torstai
kurssiosallistujat 1 735 (1 412), lisäksi kandiosallistujia oli 837 (628), yhteensä 2 572 (2 040)
näyttelykävijät 655 (799)
Torstaina yhteensä 3 227 (2 839)
Perjantai
kurssiosallistujat 1 295 (1 107)
näyttelykävijät 396 (579)
Perjantaina yhteensä 1 691 (1 686)

Näytteilleasettajien suoria kommentteja Messukeskuksen kyselystä
”Ylitimme asetetut tavoitteet.”
”Järjestelyt toimivat hyvin.”
”Messut aukenivat myöhemmin.”
”Saimme hyvän määrän kontakteja.”

Nyt sinulla on mahdollisuus antaa palautetta ja vaikuttaa ensi vuoden tapahtuman suunnitteluun. Kysymyksiin vastaaminen vie vain muutaman minuutin. Vastausaikaa on 28.2.2017 asti. Palautetta antaneiden kesken arvomme tapahtumalipun!

Palautelomake

Markku S. Nieminen teki työuransa Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa kardiologina, alan professoriylilääkärinä, medisiinisen tulosyksikön johtajana ja viimeksi HYKS:in Sydän- ja keuhkokeskuksen johtajana. Hän on lääkärinä ja tutkijana vaikuttanut merkittävästi kardiologian erikoisalan kehittymiseen niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

– Kardiologia on mielenkiintoinen ja haasteellinen ala. Olen onnellinen, että olen saanut seurata kehitystä näin pitkään ja olen voinut olla siinä mukana, professori emeritus Nieminen sanoo.

Niemisen panos kardiologian alan synnylle ja kehittämiselle Suomessa on merkittävä. Hänen keskeinen tutkimusalueensa on sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin hoito. Nieminen teki Suomen ensimmäiset sydänbiopsiat 1980-luvun alkupuoliskolla. Ensimmäiset pallolaajennukset ja sydänsiirrot tehtiin Suomessa muutamaa vuotta myöhemmin. Nieminen vastasi sydämensiirtoon lähetettyjen potilaiden arvioinnista ja hoito-ohjelmasta HYKS:ssa vuoteen 2000 saakka. Vuonna 1997 Niemisestä tuli kardiologian alan ensimmäinen professori Suomessa. Hän on uransa aikana toiminut mm. kardiologian ylilääkärinä, kardiologian ja päivystyksen linjajohtajana, HYKS:in koko medisiinisen tulosyksikön johtajana, sekä Sydän- ja keuhkokeskuksen perustajana ja johtajana. Niemisen johtamassa Sydän- ja keuhkokeskuksessa sydänlääkärit, kardiologit, kirurgit, keuhkolääkärit ja rintaelinkirurgit toimivat ensimmäistä kertaa Suomessa osana samaa kokonaisuutta omana tulosyksikkönään.

Pohjolan ja Suomi-yhtiön 20 000 euron palkinto luovutettiin Niemiselle hänen elämäntyöstään kardiologian hyväksi.

– Noin 40-vuotisen urani aikana hoito on edennyt harppauksin. Hoitoon pääsy on nopeutunut ja kuolleisuus on vähentynyt. Nyt sydäninfarktipotilaiden sairaalakuolleisuus on noin 4 prosenttia. Vielä 1970-luvulla noin 40 prosenttia kuoli infarktin saatuaan ensimmäisen 30 päivän aikana, Nieminen sanoo.

Nieminen on tehnyt aktiivista tutkimustyötä sekä suomalaisissa että kansainvälisissä tutkimusryhmissä. Esimerkiksi 5000 potilaan Corogene-tutkimuksessa selvitettiin sepelvaltimotaudin riski- ja perintötekijöitä. Thomson Reuters listasi Niemisen arvostetuimpien kliinisen alan tutkijoiden joukkoon maailmassa vuonna 2004.

– Professori Mikael Knip on koko uransa pyrkinyt yhteen erittäin tärkeään tavoitteeseen: lapsuusiän diabeteksen syntytapojen selvittämiseen ja ehkäisykeinojen löytämiseen. Hän on tunnistanut väestössämme esiintyvän tärkeän ja vaikean haasteen ja lähestynyt sen ratkaisua johdonmukaisen ja pitkäjänteisen tieteellisen työn kautta, toteaa palkinnon perusteluista Duodecim-seuran hallituksen puheenjohtaja, professori Markku Savolainen.

Professori Knipin elämäntyö lasten ja nuorten diabeteksen ehkäisemiseksi on ollut merkittävä. Hän on toteuttanut ja johtanut useita laajoja lasten ja nuorten diabetesta koskevia kansallisia ja kansainvälisiä tutkimushankkeita. Hankkeiden avulla on opittu tunnistamaan mekanismeja, jotka saattavat johtaa tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen, esimerkiksi imeväisen ruokavalio, enterovirusinfektiot ja suoliston mikrobiomin kehittyminen. Knip on myös johdonmukaisesti testannut mahdollisia ehkäisykeinoja sairauden pysäyttämiseksi.

Viime vuosina professori Knip on keskittynyt erityisesti suoliston mikrobiomin roolin tutkimiseen, ja merkittävä tieteellinen läpimurto saavutettiin hiljattain, kun suomalaisten imeväisten suoliston mikrobiomista voitiin tunnistaa spesifisiä komponentteja, jotka altistavat autoimmuniteetin kehittymiseen. Hankkeen toteutumisessa professori Knipin rooli on ollut ratkaisevan tärkeä.

Tutkimustyönsä ohella Knip on kouluttanut kokonaisen sukupolven lääkäreitä ja tutkijoita. Hän on toiminut asiantuntijana useissa kansallisissa ja kansainvälisissä luottamustehtävissä. Knipille on myönnetty tutkimustyöstään lukuisia tunnustuksia ja palkintoja.

Knip työskentelee ylilääkärinä HYKS:n lastenklinikalla sekä projektipäällikkönä TAYS:n lastenklinikalla. Lisäksi hän on Diabetes- ja lihavuustutkimusohjelman johtaja Helsingin yliopistolla ja Suomen Akatemian Molekylaarisen systeemi-immunologian ja fysiologian huippuyksikön johtaja.

Knip on myös Diabetesliiton ja diabetesyhdistysten perustaman Diabetestutkimussäätiön puheenjohtaja. Hän on toiminut säätiössä vuodesta 2000.